Teksti on suora sitaatti Wikipediasta
Uudenseelanninviherkaija, latinankieliseltä nimeltään Cyanoramphus novaezelandiae, on oseanialainen
uhanalainen papukaija.
Koko ja ulkonäkö
Linnun pituus on 27 cm ja paino 50-113g. Höyhenpuku pääosin vihreä, vatsapuolelta kellanvihertävä.
Otsa, päälaki, juova silmän takana ja laikut yläperän molemmin puolin ovat punaiset.
Uloimpien käsisulkien ulkohöyty on sinivioletti.
Nokka on harmaa, iiris punainen ja koivet ruskehtavan harmaat.
Elinikä
10-20 vuotta.
Luonne yleisesti
Todella utelias, ei juurikaan pelkää ihmistä ja kesyyntyy helposti. Ei ole tavattoman harvinaistakaan
että oppii puhumaan muutamia sanoja.
Esiintyminen luonnossa
Uudessa-Seelannissa, Norfolkinsaarilla, Antipodisaarilla ja Uudessa-Kaledoniassa. Kannan koko
on 21 300-25 300 yksilöä. Ennen eurooppalaisten tuloa laji asui kaikkialla Uudessa-Seelannissa,
mutta sitten kanta romahti metsästyksen ja vieraiden tulokaspetojen takia, ja nykyisin sitä tavataan
pääsaarilla vain laajimmilla metsäalueilla. Pienillä saarilla kanta on pysynyt elinvoimaisempana.
Lajista tunnnetaan kuusi eri saariryhmille kehittynyttä alalajia: saisseti, cookii, cyanurus, novaezelandidae, chathamensis ja hochstetteri.
Laji elää metsissä, pensaikoissa ja ruohostomailla. Puuttomalla Macquariensaarella elänyt ja sittemmin
sieltä hävinnyt alalaji erythrotis asui rantaviivan tuntumassa ruohomättäiköissä.
Lisääntyminen on tavallisesti loka-joulukuussa. Pesä sijaitsee puun tai kallion kolossa, maassa olevassa onkalossa tai mättäässä.
Ruokavalio
Koostuu siemenistä (parakiittien siemenseos), marjoista, hedelmistä, pähkinöistä, kukista, lehdistä ja ruohojen versoista.
Lisääntyminen
Naaras munii 5-9 munaa, joita se hautoo noin 20 päivää. Molemmat puoliset ruokkivat poikasia,
jotka jättävät pesän viisi- tai kuusiviikkoisina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti